torstai 13. maaliskuuta 2014

Kuolema lähestyy (osa 1)

Eli aloitan hevosaiheisen tarinan nimeltään "Kuolema lähestyy". Tarinassa tulee olemaan  noin kolme (3) osaa. Jos haluatte että teen jatkoa tälle ensimmäiselle (1) osalle, niin kommenttia kehiin ;)

Olipa kerran 13 vuotias Elli, joka meni ratsastusleirille Koivikon tilalle. Hän ei ollut ennen käynyt Koivikossa, joten hän ei tiedä mitään talliväestä tai hevosista.
          Kun Elli saapui tallille, häntä vastassa oli suunnilleen saman ikäinen tyttö, jonka nimeksi selviää Julia. Julia on tilanomistajan Marin tytär.
         Kun muut leiriläisetkin olivat tulleet, katsottiin jokaiselle omat hoitohevoset. Elli sai hoitsukseen Molla nimisen friisiläistamman, joka annetaan vain kokeneille ratsastajille. Onhan Elli ratsastanut jo seitsemän (7) vuotta!
          Iltapäivän koulutunnilla kaikki menivät omilla hoitsuillaan. Elli oli vaikuttunut Mollan vahvoista liikkeistä ja sen kauneudesta. "Se on unelmieni hevonen!" Elli totesi tunnin jälkeen.
          Yöllä Elli mietti vain Mollaa. Miten se pärjää yön yli laitumella? Miksi Mollan pitää joskus kuolla? Miksi se ei ole minun oma hevoseni? Elli mietti näitä asioita kunnes nukahti.
          Aamulla Elli heräsi ja meni muiden kanssa syömään. Kun tuli aika lähteä hakemaan hevoset sisälle, Elli otti Mollan pinkit päitset käteensä ja lähti iloisesti kohti laidunta. Hän yllättyi, kun näki Mollan parhaan ystävän Sunin tulossa portille yksin ."No jospa Molla oli halunnut olla välillä yksin." Elli ajatteli, mutta vähän ajan etsimisen jälkeen Mollaa ei löytynytkään laitumelta.
          Elli hätääntyi ja haki Julian paikalle. "Kaikki leiriläiset jäävät tilalle, niin minä ja Mari lähdemme etsimään Mollaa." Julia sanoi. "En minä voi jättää omaa kultaani vaaraan, joten tulen mukaan!" Elli huusi väliin. Loppujen lopuksi he suostuvat ottamaan Ellin mukaan, joten kolmikko lähtee matkaan.
          "Nyt äkkiä!" Mari huusi perässä tulevalle Ellille. "En saa sitä liikkumaan!" Elli huutaa Benin selästä. Mari kävi puun luona ja tuli Ellin luo. "Kas tässä, muistuta sitä, että nyt ei ole aikaa jäädä seisoskelemaan." Mari sanoi ja antoin oksan Ellille.
          Vähän matkaa kuljettuaan Julia kuiskasi Marille "Näitkö sinä mitään?!" Mari ei ymmärtänyt mistä Julia puhui, joten matka jatkui.
          "Molla on tuolla!" Elli kirkaisee ja yht´äkkiä hän huomaa puuman maassa vaanimassa sitä. "EEIII" hän huusi kauhuissaan. Sitten Elli huomasi jotain kummallista. Puuman viereen ilmestyi punainen valo, josta muodostui käsi. Seuraavassa hetkessä käsi vei puuman mukanaan, ja Molla oli kadonnut näköpiiristä.

Jatkuu seuraavassa osassa (seuraava osa tulee, jos kommentoitte ja kerrotte haluavanne sitä.) :)

1 kommentti:

Jos kommentoit blogiini, olet ihana!♥ Tervetuloa uudelleen :)